Historiallinen miekkailu

Historiallinen miekkailu on taistelulaji, jossa harjoitellaan vanhoja eurooppalaisia taistelutaitoja aikalaislähteiden pohjalta. Yksityiskohtaisia oppaita aseiden käyttöön on säilynyt aina 1300-luvun alusta alkaen satoja. Jyväskylässä harjoitellaan pääasiallisesti keskiaikaisen pitkämiekan käyttöä Fiore dei Liberin kirjan “Fior di Battaglia” (1410) pohjalta.

Sivu vanhimmasta tunnetusta eurooppalaiseta miekkailuoppaasta (Royal Armouries Ms. I.33)

Terminä “historiallinen miekkailu” ei kenties ole paras mahdollinen, koska asetaitoihin kuuluu paljon muutakin kuin miekan käyttöä. Vanhat kirjat ja käsikirjoitukset opettavat miekan käytön lisäksi muun muassa painia ja aseettomia taitoja, tikarin, keihään ja varsikirveen käyttöä, sekä taistelua haarniskassa ja hevosen selässä. Historiallinen miekkailu onkin ennemmin kattotermi valtaisalle kirjolle erilaisia historiallisia kamppailutaitoja, joiden konteksti voi olla moninainen. Vakiintunut kansainvälinen termi lajille on HEMA eli Historican European martial arts – historialliset eurooppalaiset taistelutaidot.

Lajina historiallinen miekkailu on suhteellisen nuori. Vaikka vanhojen aseiden käytön rekonstuoimista aikalaiskirjojen pohjalta on tehty jo 1800-luvulla, vasta Internetin myötä laji on lähtenyt nopeaan kasvuun, kun vanhat miekkailuoppaat ovat tulleet kaikkien ulottuville. Nykyään laji on kehittynyt ahkeran tutkimustyön myötä valtavasti ja kasvattaa koko ajan suosiotaan.

Historiallinen miekkailu sopii kaikenikäisille miehille ja naisille, mutta miekkailuun seurassamme on 14 vuoden alaikäraja.

Egerton Castle – eräs historiallisen miekkailun pioneereista